LAPSEN OPPIMINEN JA  TUNNE-ELÄMÄN  KEHITTYMINEN SEKÄ YHTEYS VISUAALISIIN HAHMOTUSVAIKEUKSIIN

Näönvaraisilla eli visuaalisilla toiminnoilla on lapsen elämässä moniulotteinen ja hierarkkinen luonne; näköinformaation vastaanoton ja tulkinnan lisäksi sille on keskeistä sen yhdistyminen lapsen muuhun aistitietoon ja lapsen omiin sisäisiin mielikuviin ja motorisiin suorituksiin.

Todellisuuden konkreettiset ja mekaaniset säännönmukaisuudet opitaan lapsuudessa pienin askelin ja perusteellisesti itse koetun ja nähdyn kautta, leikkien, liikkuen ja arkitodellisuutta eläen. Tältä pohjalta syntyy myös symbolifunktio eli lapsen ymmärrys ja käsitys asioiden ja esineiden pysyvyydestä, sekä myös ymmärrys syy- ja seuraussuhteista. Konkreettisen kokemusmaailman pohjalta syntyy lisäksi kyky ymmärtää yhä monimutkaisempia asiayhteyksiä ja abstrakteja käsitteitä. Lapsen ajattelu siirtyy asteittain kasvun myötä konkreettisesta maailmasta, eli välittömästi aistittavasta (minä, oma toiminta ja senhetkinen tilanne ja tapahtuma) yhä abstraktimpaan ja moniulotteisempaan ajattelu- ja käsitemaailmaan.

SANATTOMAN  VIESTINNÄN  TULKINNAN  ONGELMAT

Kehityspoikkeama tai -viive näönvaraisessa hahmotuksessa voi olla yhteydessä lapsen sosiaalisiin vuorovaikutustaitoihin, sillä kehitysviive tai -poikkeama voi tehdä lapsen konkreettisista havaintokokemuksista huonommin jäsentyneitä tai jopa vääristyneitä, jolloin ympäröivä maailma ja siinä liikkuminen ja sen säännönmukaisuuksien oppiminen ei onnistu normaalisti. Lapsen oma aktiivisuus ja utelias maailmaan tutustuminen jää silloin myös helposti vähemmälle. Kiinnostus ja konkreettinen kontakti ympäröivään maailmaan saattaa olla myös arkailevaa ja varovaista, mikä ajan mittaan voi vaikuttaa lapsen kokonaisvaltaiseen näönvaraisen hahmotuksen kehittymiseen.                                                                                                                     Toimiva, tarkka ja aktiivinen visuaalisen tiedon monipuolinen käsittely luo edellytykset hieno- ja karkeamotorisille kyvyille sekä perustan tutkivalle leikille, oma-aloitteellisuuden, sekä esim. leikkiessä syy- ja seuraussuhteiden ja yleensäkin abstraktin käsitemaailman kehittymiselle ja kokonaisvaltaiselle ymmärtämiselle, ja myös sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittymiselle.                                                                                     Kehityshäiriön tai -viiveen seurauksena saattaa sanattoman viestinnän tulkinta; kasvojen ilmeet, eleet, katseet, äänensävyt, sopiva sosiaalinen välimatka, tilannearviointi jne. tuottaa ongelmia. Sopeutuminen vertaisryhmiin tai aikuisen ohjaukseen voi olla hankalaa. Sanaton viestintä on kuin oma hienovarainen kielensä, jota lapsi/nuori ei ole oppinut ymmärtämään ja hallitsemaan. Vaikeissa ja ahdistavissa tilanteissa saattavat myös erilaiset psyykkiset ja psykosomaattiset oireet ja jopa selittämättömät raivonpuuskatkin olla mahdollisia, mikäli esim. leikkiessä tai lasta ohjattaessa tilanne ylittää lapsen/nuoren senhetkisen asioiden käsittelykyvyn ja sietokynnyksen. Psykologisina seuraamuksina on selvimmin havaittu heikko itsetunto ja masentuneisuus.

ALISUORIUTUMINEN  OMAAN  PERUSKAPASITEETTIIN  NÄHDEN

Sanattoman viestinnän hallinnan ongelmat voivat aiheuttaa lapselle ja nuorelle myös turhautumista ja ahdistusta siitä syystä, että hän voi alisuoriutua omaan todelliseen peruskapasiteettiinsa nähden. Tämä vaikuttaa hänen omanarvontuntonsa muodostumiseen ja seurauksena voi olla, että hänen oma minä-kuvansa vääristyy ja aiheuttaa epävarmuutta, jolloin erilaiset uudet sosiaaliset tilanteet voivat synnyttää pelkoa ja välttelevää käyttäytymistä. Tuolloin lapsi vetäytyy helposti omaan hallitumpaan ja turvallisempaan maailmaansa yhteisleikkien ja yhteispelien ulkopuolelle.

Tutkijoiden mukaan joidenkin lasten/nuorten kohdalla ongelmat saattavat johtua kapea-alaisesta visuaalisen hahmotuksen vaikeudesta, eli ei niinkään yleisestä oppimiskyvyn heikkoudesta. (Tämä selittäisi myös kokemusteni mukaan joidenkin lasten kuntoutumisen ja suoritusten korjaantumisen melko lyhyessäkin ajassa.) Näönvaraiset hahmotusvaikeudet voivat siis välillisesti aiheuttaa tunne-elämän syviäkin ongelmia; ongelmia sosiaalisessa sopeutumisessa, kanssakäymisessä ja yleensä vuorovaikutuksessa.

MIKSI  VISUAALISTEN  HAHMOTUSVAIKEUKSIEN  KORJAAMINEN  JA KUNTOUTTAMINEN  ON  NIIN  TÄRKEÄÄ

Visuaalisilla hahmotustaidoilla eli sillä, miten ymmärrämme näkemämme on
=>   selkeä yhteys yleiseen kognitiiviseen eli älylliseen kehitykseen,
=>   välillisesti sillä on yhteys myös sosioemotionaalisiin ongelmiin, => samoin kuin myös oppimisvaikeuksiin

Kouluepäonnistuminen on tekijä, jonka on todettu olevan kaikkein voimakkaimmin yhteydessä heikkoon sosiaaliseen selviytymiseen ja mielenterveysongelmiin! Näönvaraisen hahmottamisen ongelmat ovat yleensä havaittavissa jo varhaiskasvatuksen puolella ja siksi mahdollisimman varhainen ennaltaehkäisevä työskentely olisi sekä emotionaalisia ongelmia että oppimisvaikeuksia ennaltaehkäisevää ja korjaavaa.

Visuaalisia hahmotusvaikeuksia kartoittava ja kuntouttava, sekä kokonaisvaltaista kognitiivista suoriutumista ja emotionaalista kehitystä vahvistava Venny-menetelmä auttaa lasta/nuorta ymmärtämään oikein näkemänsä viiva- => pinta- => ja syvyystasoilla. Opetusvideo VENNY-menetelmästä sekä ilmaiseksi ladattava kartoitusosio VENNY 1 koulutulokkaille löytyy näiltä kotisivuilta.                                                                                           Jo koulun aloitusvaiheessa voidaan kartoitusmenetelmän avulla tunnistaa visuaalisista hahmotusvaikeuksista kärsivät lapset ja useimmiten ehkäistä syvempien oppimisvaikeuksien syntyminen. Koska aivot tutkimusten mukaan ovat varsinkin kehitysvaiheessaan varsin joustavat ja kykenevät tekemään uusia kytkentöjä, on niiden monipuolinen kuntouttaminenkin mahdollista. Systemaattisen ja ohjeidenmukaisen harjoittamisen tuloksena saavutettu monipuolinen näönvaraisen tiedon tarkka käsittely luo mahdollisuudet ja edellytykset abstraktin käsitemaailman, loogisen päättelyn ja ongelmaratkaisun ymmärtämiselle, sekä tasapainoiselle kokonaisvaltaiselle sosioemotionaaliselle kehitykselle. Huom! Yleensä yksi oppitunti viikossa pienryhmässä riittää! Joillakin lapsilla korjaantuminen tapahtuu vuodessa tai parissa, ja joillakin korjaantuminen saattaa kestää useammankin vuoden ajan.

Merkittävää on, että syrjäytyminen voi alkaa jo koulun aloitusvaiheessa osaamattomuudesta. Yhden nuoren syrjäytyminen pysyvästi työmarkkinoilta aiheuttaa Suomen  Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan yhteiskunnalle noin miljoonan euron kustannukset (EDILEX, TrVM1 / 2014, HS 18.4.2018) puhumattakaan lapsen/nuoren inhimillisestä kärsimyksestä.