Oppimisvaikeudet voivat johtua visuaalisen hahmotuskyvyn heikkoudesta – Huutijärvellä tutkitaan, miten tämä tunnistetaan ja selätetään koulupolun alussa

Tuomas MacGilleon 7.12.2024

Venny-menetelmän mukaisessa kuntoutuksessa oppilaat tekevät viiva-, pinta- ja syvyystason harjoitteita erilaisilla materiaaleilla. Huutijärvellä menetelmän käytöstä on erittäin hyviä kokemuksia. Kuva: Tuire Amaral

Huutijärven koulu on mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään koulunsa aloittavien oppilaiden visuaalisen hahmottamisen vaikeuksia.

Väitöskirjatutkimusta aiheesta tekevä psykologi ja tutkija Anneli Alatalokertoo, että 3–5 prosentilla koulunkäynnin aloittavista lapsista on ongelmia visuaalisessa hahmottamisessa.

Hänen mukaansa tämä voi johtaa erilaisiin oppimisvaikeuksiin.

– Jos visuaalinen hahmottamiskyky ei ole hyvä, oppilaan on äärimmäisen vaikea oppia lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Kirjaimet ovat kauhean vaikeita oppia, jos ei tunnista miten päin viiva paperilla kulkee, hän havainnollistaa.

Alatalon mukaan varhainen tunnistaminen on tärkeää, sillä ongelmat eivät välttämättä korjaannu itsestään.

Hän kertoo kohdanneensa psykologina kuudesluokkalaisia, joiden oppimisvaikeudet juontavat juurensa visuaaliseen hahmotuskykyyn.

– Jos nämä haasteet saadaan ajoissa tunnistettua ja korjattua, ennaltaehkäistään oppimisvaikeuksia ja monia muita niistä johtuvia seurauksia, kuten huonoa itsetuntoa ja psyykkistä oireilua, Alatalo sanoo.

Kahden vuoden kuntoutuksen tulokset vakuuttavat

Tutkimuksessa käytetään Maija Koivulan kehittämää Venny-menetelmää. Koulun alkaessa teetettävällä visuaalista hahmottamista mittaavalla tehtävällä voidaan tunnistaa tukea tarvitsevat oppilaat.

He osallistuvat ryhmässä tapahtuvaan kuntoutukseen, jossa tehdään kerran viikossa erilaisia viiva-, pinta- ja syvyysharjoitteita Venny-menetelmään koulutetun koulunkäynninohjaajan johdolla kahden lukuvuoden ajan.

Toisen vuoden keväällä oppilaat tekevät uudelleen koulun alussa tehdyn tehtävän. Kuntoutuksen toimivuudesta on Alatalon mukaan vakuuttavaa näyttöä.

– Järvenpäässä tehdyssä pilottitutkimuksessa kaikkien oppilaiden hahmotusongelmat saatiin kahden vuoden aikana korjattua, ja heidän oppimisen nopeutensa parani vähintään samalle tasolle muiden kanssa.

Venny-menetelmä ei ole itsessään uusi keksintö, vaan noin 20 vuotta sitten kehitettyä menetelmää käytetään kouluissa jo laajalti.

Alatalon mukaan vaikuttavuuden lisäksi menetelmän etu on, että ryhmässä tehtävä kuntoutus on kustannustehokasta ja vähentää muiden tukitoimien tarvetta kouluissa.

Venny-menetelmän mukainen kuntoutus perustuu sekä teoriaan että käytännön harjoitteisiin. Kuva: Tuire Amaral

Huutijärvellä Venny on jo vanha tuttu

Myös Huutijärven koululla Vennyä on käytetty ennenkin. Vuonna 2021 ykkösluokkalaisten kanssa aloitettu työ johti muun muassa oppilaiden keskittymiskyvyn paranemiseen ja opiskelutaitojen kehittymiseen kaikissa oppiaineissa, erityisesti suomen kielen ja matematiikan osalta.

Rehtori Tuire Amaralin mukaan Huutijärvellä innostus menetelmän käyttöön sai alkunsa muutamasta ihmisestä, mutta on sittemmin levinnyt koulussa laajemmin.

– Olemme kouluttaneet henkilökuntaa ja hankkineet Venny-materiaalia. Menetelmässä on systemaattinen rakenne, jolla saadaan meidän kokemuksemme mukaan aikaan erinomaisia tuloksia ja voidaan auttaa oppilaita monipuolisesti, Amaral sanoo.

Hänen mukaansa koulun henkilökunnalta jo löytyvä asiantuntemus on myös syy siihen, että koulu valikoitui mukaan tutkimukseen.

Huutijärven koululla nyt alkanutta Venny-hanketta koordinoivat erityisopettaja Eija Halminen ja koulunkäynninohjaaja Tuula Kiilerich.

– Tutkimushankkeeseen osallistumisesta on meille käytännön hyötyä. Sen lisäksi on mielenkiintoista nähdä, millaisia tuloksia tutkimus tuottaa. Oma odotusarvoni on, että tulokset ovat hyvinkin vaikuttavia, Amaral pohtii.