Tutkimustuloksia, kokemuksia sekä asia-artikkeleita…

YTM, psykologi, MBB-terapeutti Anneli Alatalon pilottitutkimuksesta 2021-2024 ja sen tuloksista  Tohtoriväitöstutkimus Venny-menetelmästä alkaa syksystä 2024 - 2027.

OPPIMISVAIKEUKSIEN KUNTOUTUS VISUAALISTEN HARJOITUSTEN AVULLA VENNY-MENETELMÄLLÄ :

Keski-Uudenmaan kristillisellä koululla Järvenpäässä pilotoitiin vuodesta 2021- 2024 Venny-menetelmää. Venny on visuaalista eli näönvaraista hahmottamista kartoittava ja kuntouttava menetelmä. Tutkimuksessa lapsia seurattiin kolmen ensimmäisen kouluvuoden ajan. Koulunsa aloittavista valittiin tutkimukseen ne lapset, joilla oli vaikea-asteinen visuaalisen hahmottamisen ongelma = lapsi ei tällöin ymmärrä näkemäänsä. Venny-kartoituksella nämä lapset voitiin löytää tutkimukseen jo heti koulunkäynnin aloitusvaiheessa. Kartoituksessa lapset jäljensivät mm. erilaisia pisteikkökuvioita tyhjään pisteikköön. Alhaisen kokonaispistemäärän saaneet lapset ohjattiin erityisopettajan vetämään Venny-ryhmään saamaan viiva-, pinta- ja syvyystason harjoitteita pienryhmässä, sekä konkreettisina tehtävinä että myös vastaavina teoreettisina tehtävinä yhden oppitunnin ajan viikossa.

Tutkijavastaava, psykologi lisäksi tutki kuntoutettavien lasten kognitiivisen profiilin WISC:llä syyskuussa 2021 ensimmäisen luokan alussa, sekä toistamiseen toisen luokan keväällä, eli maaliskuussa 2023, tavoitteenaan selvittää, oliko kuntoutus eli yksi oppitunti viikossa, vaikuttanut profiiliin ja miltä osin. Opettajat täyttivät myös lomakkeet, joissa kuvailtiin oppilaan opiskelua, käyttäytymistä ja korostuneempia persoonallisuuden piirteitä. Pilottitutkimukseen valikoitui 28 koulutulokkaasta yhdeksän. Tavoitteenahan pilotissa on mm. arvioida menetelmän toimivuutta pienellä joukolla, jotta varsinainen tutkimus onnistuisi mahdollisimman hyvin suuremmalla joukolla = kaksi ykkösten rinnakkaisluokkaa, kahtena peräkkäisenä vuonna, eli noin 4x20 oppilasta, sekä näille vastaavat ykkösten kontrolliluokat, samoin noin 4x 20 oppilasta (2024-2027).

PILOTTITUTKIMUKSEN 2021 - 2024 TULOKSET:

1 ) Oppilaiden visuaalisen hahmottamisen vaikeus korjaantui säännöllisillä yhden oppitunnin/vk kestävillä Venny-harjoitteilla!

2 ) Kognitiivisen eli älyllisen suorituskykyprofiilin osalta kaikilla lapsilla parani prosessointinopeus eli kyky oppia nopeammin!

Huom! Prosessointinopeus oli kaikilla tutkittavilla kasvanut keskitasoa heikommasta keskitasolle ja jopa keskitason ylitse toisen luokan kevääseen mennessä! Oppilas siis ymmärsi nyt nopeammin näkemänsä!

Huom! Prosessointinopeuden on havaittu liittyvän sekä lukemisen, matematiikan että tarkkaavuuden vaikeuksiin! Jos prosessointinopeus on keskimääräistä hitaampaa, uusien asioiden oppimiseen menee enemmän aikaa ja/tai tai opittujen asioiden määrä jää vähäisemmäksi. Prosessointinopeus mittaa kykyä silmäillä, jaotella tai erotella yksinkertaista visuaalista informaatiota nopeasti ja tarkasti. Kun oppiminen vaatii enemmän aikaa, se puolestaan johtaa usein lapsen väsymiseen ja tällöin myös virheiden määrä kasvaa, lapsi turhautuu ja alkaa vältellä oppimista, eli käyttää siihen lopultakin yhä vähemmän aikaa ja ehtii oppia yhä vähemmän.

HUOM! Prosessointinopeus vaikuttaa kausaalisesti eli syy-seuraussuhteena muihin älykkyyden tekijöihin!

Prosessointinopeuden kasvaessa lapsen oppiminen nopeutuu, ja sen positiiviset vaikutukset näkyvät selkeästi lapsen oppimisen ja suoriutumisen eri alueilla.

KOULUOPETUS JA SEN KEHITTÄMISEN TARVE ! Menetelmän merkittävänä etuna on se, että Vennyn avulla visuaalisen hahmottamisen vaikeus voidaan todeta heti koulun aloitusvaiheessa ja välittömästi puuttua siihen korjaavin toimenpitein, jolloin lapsen oppiminen helpottuu eikä suurempia psyykkisiä haittavaikutuksia ehdi syntyä.

HUOM! Jos lasta ei kuntouteta, ongelma ei korjaannu itsestään, vaan usein laajenee ja syvenee eri oppimisen, keskittymisen ja tarkkaavuuden, sosiaalisen vuorovaikutuksen jne. alueille (Matteus-efekti)! Tällöin joudutaan turvautumaan koulupsykologin tutkimuksiin ja hakemaan lähetettä eteenpäin. Tutkimuksiin ja kuntoutukseen pääsyyn saattaa mennä vuosia. Kuitenkin nämä lapset voitaisiin löytää aikaisessa vaiheessa, jos koulutulokkaat kartoitettaisiin heti koulun alkuvaiheessa, ja jo ensimmäisestä syksystä aloitettaisiin myös oppilaiden ryhmämuotoinen kuntoutus.

Yleensä vuoden-kahden pienryhmässä tapahtuva kuntoutus onkin monille riittävä korjaamaan ongelmat. (Joillakin lapsilla saattaa olla tarve jatkaa harjoituksia vielä kolmannen vuoden ajan jo saavutettujen taitojen vahvistamiseksi.) Venny-menetelmä on ollut käytössä jo vuosia ja saavutetut tulokset ovat olleet vankkaa näyttöä siitä, että neurologian alimmalla tasolla ilmenevää visuaalista hahmotusvaikeutta voidaan kartoittaa ja kuntouttaa jo koulun aloitusvaiheessa. Ihannetila olisi lisäksi, että Vennyyn liittyviä harjoitteita alettaisiin käyttää leikinomaisesti jo varhaiskasvatuksen puolella.

ISOMPIEN LASTEN (MYÖS AIKUISTEN) KUNTOUTUKSESTA :

Tutkijapsykologi Anneli Alatalo kertoo: “Työssäni koulupsykologina tapaan jatkuvastiT eri luokka-asteilla 1. - 9. oppilaita, joilla on visuaalisen hahmottamisen ongelma vaikea-asteisena. Oppiminen on niin hidasta tai miltei mahdotonta, että lapsi alkaa oireilla psyykkisesti ja sitten jossain vaiheessa ohjautuu psykologin asiakkaaksi. Näiden lasten kohdalla on muodostunut hypoteesi, että vaikeus ei korjaannu itsestään. Käytännössä Venny-harjoitteilla on voitu auttaa näitä lapsia. Visuaalisen hahmotusvaikeuden kuntoutus vaikuttaa psykologin, erityisopettajan ja luokanopettajan työtä helpottaen, mutta ennen kaikkea auttaa lapsen positiivisen minäkäsityksen ja itsetunnon kehittymiseen. Lisäksi jatkolähetettä ei tarvitse tehdä, jos kyse on visuaalisen hahmottamisen vaikeudesta viiva-, pinta-, syvyystasolla, koska kuntoutus onnistuu Venny-harjoitteilla.”

On hienoa, että lasten koulunkäyntiä ja opiskelutaitoja sekä koko kognitiivista kapasiteettia vahvistava, sekä erityisopettajien, psykologien että muiden kuntouttavien tahojen resursseja säästävä menetelmä on jo käytössä eri puolilla Suomea monissa peruskouluissa ja myös osin varhaiskasvatuksessakin.